Andamaninmeren aarteita osa I

Vihdoin pääsimme kurkistamaan, miltä täällä osassa Andamaninmerta näyttää pinnan alla! Teimme retken lähisaariston sukelluskohteille ja kohteinamme olivat Koh Mae Urae, Koh Yawabon sekä Koh Sii. Sukelluskouluksi valitsimme saksalaisomisteisen Poseidonin, joka toimi todella ammattimaisesti ja luotettavasti. Myös palvelu oli mitä ystävällisintä.

Retkellä oli menoa ja meininkiä, sillä parinkymmenen hengen vapaaehtoisryhmä oli mukana tekemässä koralli-inventointia. Oli kiinnostava seurata tutkimussukeltajien toimintaa.

 Koh Sii pinnan päältä.

Sukellusten kiinnostavinta eliöstöllistä antia oli "macro staff" eli pikkueliöt, kuten merietanat. Niitä riittikin montaa sorttia. Osa näyttää herkullisilta karkeilta, joita voisi pistellä poskeensa.

Dyykkien suurimmat sulottaret olivat kuitenkin kainosti poseeraavat merihepat (common seahorse), joita näimme sekä keltaisina että ruskeina.

Kalalajisto koostui tyypillisistä riutan asukkaista.

 Bannerfish

 Grouper

 Porcupinefish (laji oli kuulema ollut esikuvana E.T.:n päätä piirrettäessä)

 Scorpionfish (aika hyvä naamioituminen, eikö?)

 Lionfish

 Longnose butterflyfish

Anemonefish

Korallejakin oli jos jonkinlaista, vaikkakin paikoin koralli oli pahasti vaurioitunutta. Tsunamin (ja ihmisen) jäljet ovat selvästi näkyvissä.

Luontoäiti oli tehnyt hienoja Aalto-vaaseja.

Myös merivuokkojen "tupet" muistuttavat oivallisia käyttötavaroita: kulhoja ja ruukkuja.

Sukellus Koh Yawabonilla oli kokemuksellisesti kiehtova. Sukelsimme noin 60 metriä pitkän tunnelin läpi (joka oli monta metriä leveä ja korkea, joten sinne ei olisi millään voinut juuttua kiinni). Tunnelin loppuosassa nousimme ilmataskuun, eli vuoren sisällä olevaan luolaan. Sinne kuului kauniisti meren tyrskyjen lyönti vuorenseinän toisella puolen. Ilmataskua kutsutaan juhlavasti katedraaliksi, ja kieltämättä siinä korkeassa ja erityislaatuisessa luolassa oli juhlallista luonnonkatedraalin tuntua.

Valoa tunnelin päässä.

Kertakaikkisen hieno eka sukelluspäivä! :)